Itävalta

1. Johdanto

Teen tämän projektin valtiosta nimeltä Itävalta. Projektini tavoitteena on saada maantiedon numeroni nousemaan. Toinen tavoitteeni on tietenkin tutkia eri asioita Itävallasta. Kiinnostuin aiheesta, kun aloin muistelemaan omia vuosiani Itävallassa. Asuin ensimmäiset kuukauteni syntymäni jälkeen Suomessa, pian kuitenkin muutimme perheeni kanssa Itävaltaan. Asuimme siellä 3 vuotta. Rippilahjaksi sain perheeltäni matkan uudestaan Itävaltaan 12.4-15.4.2007. Nyt ajattelin että on aika ottaa selvää, millaisessa maassa todellisuudessa asuin. Erityisesti tahtoisin tietää, että mikä on maan tämänhetkinen väestö ja elinkeinot. Aion ottaa selvää mm. asukasluvuista ja maantieteestä.

Kuvassa: Talo jossa asuimme perheeni kanssa ennen.

2. Historia

Itävallan keisarikunta perustettiin vuonna 1804 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan lopettamisen jälkeen. Keisarikunnan perustamisen jälkeen perustettiin Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia. Maasta tuli tasavalta vuonna 1919 ja vuonna 1938 Itävalta liitettiin natsi-Saksaan historian lähes kuuluisimman diktaattorin Adolf Hitlerin toimista. Hän oli syntyjänsä Itävallasta. Liittoutuneet miehittivät Itävaltaa Toisen Maailmansodan jälkeen vuoteen 1955 asti. Itävalta itsenäistyi 27. heinäkuuta vuonna 1955. EU:hun Itävalta liittyi ensinmäisten joukossa vuonna 1995 ja otti euron (€) käyttöön. Ennen euron käyttöönottoa Itävallan rahayksikkö oli šillinki.

Itävallan nykyinen presidentti, nimeltään Heinz Fischer syntyi 9. lokakuuta 1938. Hän opiskeli humanistisia tieteitä samalla suorittaen itävaltalaisen ylioppilastutkinnon vuonna 1956. Myöhemmin hän lähti opiskelemaan lakia Wienin yliopistoon. Itävallan parlamentissa Fischer on ollut vuosina 1990-2004. Tammikuussa vuonna 2004 hän ilmoittautui presidenttiehdokkaaksi. Ennen Heinz Fischeriä Itävallan presidenttinä toimi Thomas Klestil. Heinzin vastaehdokas oli Benita Ferrero-Waldner. Heinz sai 52,4% annetuista äänistä. 

Yksi presidentti toimi Itävallassa vuosina 1986-1992.  Hän oli Kurt Waldheim, joka toimi myöskin II Maailmansodan aikana natsiupseerina. Hän oli myöskin poliitikko ja diplomaatti. Häntä syytettiin sotarikoksista, mutta vuonna 1992 syytökset peruttiin.

Kuvassa: Heinz Fischer

3. Luonnonolot

Itävalta kuuluu Eurooppaan. Itävalta koostuu 9 osavaltiosta; Burgenland, Ylä-Itävalta (Oberösterreich), Tiroli, Kärnten, Salzburg, Wien, Ala-Itävalta (Niederösterreich), Steiermark ja Vorarlberg. Itävallan naapurimaihin kuuluvat: Liechtenstein, Sveitsi, Italia, Slovenia, Unkari, Slovakia, Saksa ja Tsekki. Itävallan kokonaismaa-ala on noin 83 900 km2.

Itävalta on niin sanottu Alppimaa, eli sijaitsee Alpeilla. Itävalta sijaitsee meren ulottumattomissa. Mutta Itävallassa on kuitenkin järviä. Esimerkiksi;

- Wolfgangsee

- Neusiedlersee

- Wörthersee

Itävallan pohjoiset ja itäiset osat ovat mäkistä maastoa, muuten melko tasaista.

Ilmasto on leutoa ja talvet ovat kylmät. Kesä alkaa Itävallassa jo toukokuun alussa, jolloin lämpötila voi hyvinkin nousta +20^o Celsius asteeseen. Heinäkuun mitattu keskilämpötila on noin 17 Celsius astetta. Tammikuussa mitattu keskilämpötila on -3^o Celsius astetta. Itävallassa paras laskettelukausi onkin joulukuusta maaliskuun alkuun asti. Itävallan eläimiin kuuluu eniten lepakot. Lepakkoja on monia eri rotuja, erinäköisiä ja –kokoisia. Alppikauriit ja –murmelit ovat myös osa eläimiä joita elää Itävallassa. Erilaiset hiiret ja jyrsiät ovat myös osa Itävallan eläinkuntaa.

Koska ilmasto lämpenee koko ajan ihmisten takia, kasvit pyrkivät entistä ylemmäs ja ylemmäs viileämmille alueille. Ylhäällähän on kylmä, kuten esimerkiksi Alpeilla. Kuusimetsät ovat hyvin yleisiä Itävallassa. Lehtimetsiä on vuorten alaosassa.

Kuvassa on Itävallan kartta. Karttaa katsomalla löytää Itävallan pääkaupungin Wienin, joka sijaitsee Itävallan koillisessa osassa. Yksi suurimmista joista on Danube eli Tonavan joki. Tonava kulkee Linzin, Kremssin ja Wienin ohitse. Alpit sijaitsevat Itävallan länsi puolella Innsbruckin lähellä.

Wien

Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

Päivän alin lämpötila (°C) -2 -0.9 2.4 5.8 10.5 13.5 15.4 15.3 11.7 7 2.4 -0.5

Päivän ylin lämpötila (°C) 2.9 5.1 10.3 15.2 20.5 23.4 25.6 25.4 20.3 14.2 7.5 4

Sademäärä (mm)  37.2 39.4 46.1 51.7 61.8 70.2 68.2 57.8 53.5 40 50 44.4

Sadepäivien määrä 7.3 7.6 8.3 7.5 8.5 9.1 9 8 7 6 8.3 8.2

Ilmastotiedot perustuvat kuukausikeskiarvoihin vuosilta 1971-2000.

Lähde: Central Institute for Meteorology and Geodynamics

https://matkailijan.info/ilmasto/eurooppa/itavalta/tilastot/

4. Itävallan väestö

Väestön tiheys on ~ 97/km². Väestöstä saksaa puhuu jopa 99%, eli virallinen kieli Itävallassa on saksa. 88% Itävaltalaisista kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon, protestantteja on 6%, muita uskontokuntia on 1,5% ja loput eivät kuulu kirkkoon ollenkaan.

Vuonna 2006 laskettu asukasluku oli noin 8,282 miljoonaa. Itävallan pääkaupungissa Wienissä asuu eniten ihmisiä, eli suunnilleen 1,57 miljoonaa.

Miesten laskettu elinikä on 76,65 vuotta ja naisten laskettu elinikä on 82,24 vuotta.

Lähde: Eurostat

Linkki: https://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/sosturva/vaesto.htm

5. Elinkeinorakenne

Merkittävimmät vientituotteet

Itävallan merkittävimmät vientituotteet ovat koneet ja teollisuustuotteet. Elinkeinorakenteista maatalouden osuus on 2,3%, palvelut 66,9% ja teollisuus 30,8%.

Itävallan elinkeinorakenne on muodostunut palveluista (67%), teollisuudesta (31%) ja maataloudesta (2%).

Kuvassa: Itävallan elinkeinorakenne BKT:sta.

Itävallan talous on kokolailla sidoksissa EU maihin, erityisesti Saksaan. Monet yritykset kansallistettiin Toisen Maailmansodan aikana, peläten niiden joutuvan Neuvostoliiton käsiin sotakorvauksiksi. Nykyisin Itävallassa on vahva ammattiyhdistysliike. Enemmän kuin 40% työvoimasta kuuluu Österreichischer Gewerkschaftsbundiin. Maatilat ovat pieniä, sillä Itävallan vuoristoisessa alueessa on vaikea viljellä ja tuotanto on kallista. Maatalous tuottaa suuren osan maan elintarvikkeista. Itävallan suurin kauppakumppani on Saksa. Kun Itävalta liittyi EU:hun, maatalous joutui uudistuksiin. Työttömyys on vähäistä Itävallassa. Ulkomaankauppa Itävallassa on suurta ja tärkeää. Sähköä tuotetaan yli 50% vesivoimalla. Ydinvoimaloita Itävallassa ei ole yhtään. Ydinvoimalaa on kerran yritetty Itävaltaan rakentaa, mutta kansalaiset sanoivat jyrkästi ei.

Merkittävimmät luonnonvarat

Itävallan merkittävimpiä luonnonvaroja ovat muun muassa:

rautamalmi

öljy

puu

lyijy

kivihiili

ligniitti eli ruskohiili

kupari

6. Kulttuuri

Musiikki on aina ollut iso osa Itävallan kulttuuria. Itävalta onkin tunnettu klassisesta musiikista ja sieltä on kotoisin moni tunnettu klassisen musiikin säveltäjä. Itävaltaa voisi kutsua taiteen maaksi, sillä Itävallasta ovat tulleet kuuluisat runoilijatkin, esimerkiksi Peter Rosegger, tai kuuluisa taidemaalari Gustav Klimt. Itävallan kansallislaulu on Land der Berge, Land am Strome.

Musiikin historiaa

Ehdottomasti Itävallan suosituimpia musiikkilajeja on ollut klassinen musiikki. Itävallasta on peräisin monet nykyäänkin arvostetut musiikkitaitajat; Joseph Haydn, Wolfgang Amadeus Mozart, Ludwig van Beethooven, Franz Schubert ja Johannes Brahms. Itävallan musiikissa on myös toinenkin musiikkilaji joka on tuonut maalle mainetta, nimittäin ooppera. Itävallan kansanmusiikki jodlaus on tullut luultavamminkin Alppien karjapaimenilta, jotka ensin käyttivät jodlausta karjan kutsuhuutona. Itse olen jo pienenä tutustunut Itävallan kansanmusiikkiin, jodlaukseen ja tansseihin. Laulaja Hubert von Goisern on Itävallasta kotoisin oleva yhtye joka sekoittaa kansanmusiikin ja nykymusiikin. Yhtye soittaa rockhenkistä kansanmusiikkia ja yksi laulutyyli on jodlaus. Itse tutustuin heidän musiikkiin kun olin pieni.

Vapaa-aika

Itävallassa on myös suosittua urheilu, esimerkiksi mäkihyppääminen. Taitavin mäkihyppääjä on nimeltään: Thomas Morgenstern. Myös kirjoittaminen, kirjojen tekeminen, fyysikot ja matemaatikot ovat osa Itävaltaa. Itävallan ihmiset ovat positiivista kansaa ja heidän iloisuutensa tarttuu. Ihmiset ovat ystävällisiä ja auttavaisia.

Nähtävyydet ja Taide

Yksi suosittu nähtävyys on huvipuisto Prater. Se sijaitsee Wienissä ja on erittäin mukava paikka viettää iltaa esimerkiksi perheen kanssa. Monet tulevat sinne ihailemaan valoja ja katsomaan ihmisvilinää ja nauttimaan huvipuiston hälinästä. Praterissa voi esimerkiksi hypätä vuoristorataan tai kummitusjunaan. Korkealle nouseviin karuselleihin ja kaikenmoisiin kieputtajiin voi hypätä ken uskaltaa. Lapsille on myös tehty omat laitteensa, jotka ovat turvallisuussyistä kevyempiä ja matalampia.

Toinen tapa viettää kokonainen päivä, on mennä tutustumaan kuuluisaan Schönbrunnin linnaan. Linnassa on 1441 huonetta, joista 45 on mahdollista nähdä. Linnan rakennutti Keisarinna Maria Teresia. Siellä on viettänyt aikaa moni historian kuuluisa henkilö mm. Napoleon. Linnan ympärillä sijaitsee tutustumisen arvoinen puutarha, Palmutalo, Perhostalo sekä maailman vanhin eläinpuisto.

Wienin kaupungissa sijaitsee kulttuurihistoriallisia rakennuksia niin paljon, että viikossa tuskin ehtii jokaista näkemään.

Alpit ovat kaunista katseltavaa Itävallassa, ovathan ne korkeita, jylhiä ja huiput lumen peittämiä. Alpeilla kiemurtelevat tiet ovat autoilijoille haastavia, ainakin päätellen monista kukkien ja muistolyhtyjen määrästä jyrkissä mutkissa. Salzburgin kaupunki ja sitä ympäröivät vuoret ovat myös hienoja nähtävyyksiä.

Salzburg on yksi tärkeä nähtävyys kohde. Siellä nimittäin on syntynyt kuuluisa klassista musiikkia säveltänyt Wolfgang Amadeus Mozart (27.1.1756-5.12.1791) ja sieltä löytyy hänen syntymäkotinsa jossa on mahdollista vierailla. Vuonna 1890 Paul Fürst loi suklaakonvehdin alkuperäisnimeltään Mozartkugel, suomennettuna Mozartin kuula. Konvehdin kuorissa on Mozartin kuva. Konvehti onkin lempisuklaatani.

7. Ajankohtaista

Jörg Haider syntyi 26. tammikuuta vuonna 1950. Hän perusti Itävallan Tulevaisuuden Liiton vuonna 2005, jonka puheenjohtajana hän toimi aina kuolemaansa asti. Hän syntyi Bad Goisernissa Ylä-Itävallassa. Hänellä oli isosisko Ulrike. Haider pärjäsi hyvin koulussa ja vaikka hänen  vanhempiensä talousasiat eivät olleet kohdallaan, hän pääsi lukioon nimeltä Bad Ischl. Hän oli usein luokan paras oppilas. Haider valmistui ylioppilaaksi vuonna 1968, jonka jälkeen hän meni yliopistoon oikeustieteitä opiskelemaan. 1. toukokuuta vuonna 1975 Jörg meni naimisiin. Jörg kuoli 58-vuotiaana kohtalokkaassa autokolarissa 11 lokakuuta 2008. Kolari-iltana Haider oli ollut juhlimassa ja oli 1,8 promillen humalassa ja ajoi 70 nopeusrajoitus alueella 142 km/h. Ohituksen seurauksena Haiderin auto alkoi heittelehtimään ja seurauksena oli osuma betonipylvääseen. Sairaalaan tullessa Jörg oli jo kuollut.

Kuvassa: Jorg Haider

8. Yhteenveto

Itävallan keisarikunta perustettiin vuonna 1804. 1919 maasta tuli tasavalta ja valtio itsenäistyi 27. heinäkuuta 1955. Itävallassa asuu 8 206 524 ihmistä.

Itävalta sijaitsee Alpeilla ja sää on leuto. Talvella voi olla hyvinkin kylmä, mutta kesä korvaa sen lämpöisillä kesä säillä. Itävallan talous on voimakkaasti sidoksissa Saksaan ja maatalous tuottaa paljon. Maatilat ovat melko pieniä, sillä Itävallan koholla oleva karu maasto vaikeuttaa viljelystä. Itävallan merkittävimmät luonnonvarat ovat rautamalmi, öljy, puu, lyijy, kivihiili, ligniitti eli ruskohiili ja kupari.

Itävallan asukkaat ovat positiivisia ja iloisia ja siksi sinne on mukava mennä. Itävalta onkin kuuluisa suurista turistilukemistaan. Wienin tyylikäs vanha kaupunki tyyli vetää puoleensa turisteja ja kuuluisat nähtävyydet kuten Mozartin syntymäkaupunki kiinnostaa monia ihmisiä.

Nykyään Itävalta on EU maa ja käyttää valuuttana euroja. Itävaltaa hallitsee nykyään presidentti. Itävalta edelleenkin on tärkeä kaupankäynti valtio, joka on suuri osa eri maiden välistä kaupankäyntiä.

9. Päätäntö

Tätä työtä oli mukava tehdä koska työ oli haasteellinen. Mielestäni työ onnnistui hyvin, noudatin tarkkoja ohjeita, miten projekti tehdään oikeaoppisesti. Oli mukava tutustua Itävallan kulttuuriin ja muihin asioihin, olenhan asunut siellä aikoinaan vaikka en ole erityisemmin seurannut Itävallan kehitystä. Helpointa oli mielestäni etsiä netistä tietoa, sillä kirjastossa oli hyvin vanhoja teoksia ja suurin osa kertoi vain pieniä asioita kyseisestä valtiosta. Löysin yhden kirjan, mutta tämäkin kirja oli teos historiasta ja miten viettää aikaa Itävallassa. Tarkkoja tietoja kirjasta ei saanut. Vaikeinta oli löytää ajankohtaista tietoa sillä tuoreimpia uutisia olivat 2000-2003 vuoden tapahtumat, mutta sitten muistinkin Jörg Haiderin kuoleman. Lähdemateriaalia löytyi netistä hyvin riittävästi, kirjoja tosiaan ei paljoa löytynyt. Tämän projektin aikana opin paljon, esimerkiksi Itävallan synnyn ja sain tietää Itävallan itsenäistymisen vuosiluvun. Opin myöskin teollisuudesta ja taloudesta asioita ja kulttuurista sain muistella mukavia aikoja Itävallassa.

Kuvassa: Itävallan lippu

10. Lähdeluettelo

www.google.fi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Itävalta

https://www.peda.net/verkkolehti/projektilehdet/ee/itavalta/maantieto?m=content&a_id=17

https://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/sosturva/vaesto.htm

https://matkailijan.info/ilmasto/eurooppa/itavalta/tilastot/

Taipale Ari, 1990. Ihmeitten Itävalta. Gummerrus.