Kirurgian luennot

Kirurgian luennot

Syksy 2008

Opettaja Kethe Berghäll

Suomenkielinen kurssi

n      to 16.10 klo 16.00 - 19.15 (4x45min) Pikku Auditorio

n      to 23.10 klo 16.00 - 19.15 (4x45min) Pikku Auditorio

n      to 30.10 klo 16.00 - 19.15 (4x45min) 212

n      to 6.11 klo 8.30 - 11.45 (4x45min) Pikku Auditorio

n      to 13.11 klo 8.30 - 11.45 (4x45min) 218

Course overview

n      1. Management of surgical patients 1 h

n      2. Acute Abdominal Conditions 3 h

n      3. Acute Urological Conditions 2 h

n      4. Acute Pediatric Conditions 2 h

n      5. Traumatology 3 h

n      6. Cancer of the GI-tract 3 h

n      7. Cancer of the Urogenital – tract 2 h

n      8. Cases 2 h

n      9. Take home message, rerun of the most important things, preparing for the test, time for questions) 2 h

1. Management of surgical patients

1.1 Medical history = anamneesi

n      reason for consulting

n      medication

n      diseases, also those that the patient does not take medicine for

n      allergies

n      previous surgery

n      family history when applicable

1.2 Potilaan tutkiminen

1.2.1 Hoitaja

n      Triage

n      ensiarvio potilaan yleistilasta (hengittääkö potilas, onko potilas hereillä, onko potilas tajuton, mikä on potilaan tajunnantaso, pystyykö potilas puhumaan, onko potilas kalplea, kivulias jne, tarv palpoi vatsaa, katso haavaa jne)

n      lämpö

n      verenpaine

n      pulssi (säännöllinen / epäsäännöllinen)

n      EKG tarv

n      (laboratoriokokeet, “rutiinipaketit”)

1.2.2 Doctor

n      medical examination (heart, lungs, abdomen, rectal examination, genital examination etc.)

n      lab work if not done by the nurse

n      referrals for x-ray, ultra sound, CT (computed tomography), MRI (magnetic resonance imaging)

n      plan for discharging or admitting to the ward / OR

n      medication, i.v. fluids

2. Akuutti vatsa

n      appendisiitti = umpilisäkkeen tulehdus

n      koolonin divertikuliitti = paksusuolen umpipussitauti

n      sappikivitauti

n      ummetus

n      pankreatiitti = haimatulehdus

n      ileus = suolitukos

n      GI-vuoto (vatsahaava, vuotava tuumori, divertikkeli, polyyppi, angiodysplasia)

Diagnoses in acute abdomen / adults

n      40 % unspecific = määrittämätön vatsakipu

n      20 % appendicitis

n      10 % gallstones

n      10 % occlusion / ileus

n      25 % others

Diagnoses in acute abdomen adults > 70 years of age

n      25 % gallstones

n      20 % occlusion / ileus

n      15 % unspecific

n      10 % appendicitis

n      30 % others

Diagnoses in acute abdomen / infants

n      nutritional problems

n      otitis

n      invagination

n      gastroenteritis

n      urinary tract infections

n      pylorus stenosis

Diagnoses in acute abdomen / preschool age

n      lymphadenitis

n      constipation

n      appendicitis

n      pneumonia

n      gastroenteritis

n      urinary tract infection

Diagnoses in acute abdomen / school age

n      appendicitis

n      lymphadenitis

n      constipation

n      psychological reasons

n      girls in puberty – gynaecological reasons

2.1 Appendisiitti = umpilisäkkeen tulehdus

Patofysiologia

n      umpilisäkkeen luumenin tukos (fekoliitti, vierasesine, lymfaattinen hyperplasia= suurentuneet imusolmukkeet)

n      luumenin tukos johtaa bakteerien ylikasvuun, umpilisäkkeen turvotukseen ja mikäli appendisiitti jätetään hoitamatta voi kehittyä abskessi tai perforaatio

n      Vatsaontelon bakteeriviljelystä löytyy seuraavat bakteerit jos kyseessä on perforoitunut appendisiitti

aeroobiset bakteerit: E.coli , V.streptococci, Ps. aeruginosa, Enterococcus

anaeroobiset bakteerit: B.fragilis

Oireet

n      vatsakipu 1-3 vrk

n      kipu alkaa ylävatsalla ja siirtyy oikealle alavatsalle

n      pahoinvointi / oksentelu

n      joskus kuumetta

Kliiniset löydökset

n      palpaatioarkuus oikealla alavatsalla (Mc Burney’n piste)

n      joskus positiivinen psoastesti, irtipäästö, ja yskäisy

n      joskus lämpöä / kuumetta

n      TPR (tuseeraus) yleensä normaali

Laboratoriokokeet

n      PVK, CRP

n      Na, K, krea

n      ALAT, ASAT, AFOS, AMYL, BIL

n      PLV, virtsaviljely

n      S-hcg (fertiili-ikäiset naiset)

n      veriviljely (jos kuumetta >38 astetta)

n      TT/SPA, veriryhmä, X-koe (leikattavat potilaat)

n      EKG tarv.

Radiologiset tutkimusmenetelmät

n      joskus ultraääni

n      joskus TT (tietokonetomografia), erityisesti jos epäillään abskessia tai jos diagnoosi on epävarma

Diagnoosi

n      anamneesi

n      status

n      laboratoriokokeet

n      kuvantamistutkimukset

Hoito 1

n      leikkaus – avoappendikektomia tai laparoskooppinen appendikektomia

n      preoperatiivisesti: potilaan tulee olla ravinnotta 6 h, i.v. nesteet, antibioottipropflaksia; 500mg Flagyl (metronidatsoli) i.v. and Zinacef (kefuroksiimi) 1,5 g i.v.

n      tromboosiprofylaksia Fragmin 5000 KY s.c. tai Klexane 40 mg s.c.

Hoito 2

n      jos appendix on perforoitunut antibioottihoito jatkuu postoperatiivisesti 7 vrk (3 vrk i.v. ja 4vrk p.o.

n      jos kyseessä on periappendikulaariabskessi akuutti vaihe hoidetaan antibiootein ja jatkossa harkitaan elektiivistä appendikektomiaa

Leikkaus

n      Laparoskooppinen appendikektomia (fertiili-ikäiset naiset, ylipainoiset potilaat, peritoniitti)

n      Avoappendikektomia

2.2 Divertikuloosi / Divertikuliitti

n      koolonin divertikkeleiden tulehdus

n      divertikkelit ovat tavallisia sigmassa, mutta niitä voi olla myös muualla koolonissa

n      tavallinen   > 50 v potilailla

Divertikuloosin komplikaatiot

n      kipu

n      tulehdus = divertikuliitti

n      vuoto (paksusuolen verenvuoto)

n      divertikkelin perforaatio -> peritoniitti

n      divertikkelin perforaatio -> abskessi

n      suolitukos / striktuura

Oireet

n      vatsakipu vasemmalla alavatsalla (3-10 vrk)

n      ummetus

n      joskus lämpöä / kuumetta

Kliiniset löydökset

n      palpaatioarkuus vasemmalla alavatsalla

n      joskus kuumetta

n      joskus resistenssi vasemmalla alavatsalla

Laboratoriokokeet

n      PVK, CRP

n      Na, K, krea

n      ALAT, ASAT, AFOS, AMYL, BIL

n      PLV, virtsaviljely

n      S-hcg (fertiili-ikäiset naiset)

n      veriviljely (jos kuumetta >38 astetta)

n      TT/SPA, veriryhmä, X-koe (leikattavat potilaat)

n      EKG tarv.

Radiologiset kuvantamistutkimukset

n      TT

n      kolonoskopia / colongrafia aikaisintaan 6 viikkoa sairastetun akuutin divertikuliitin jälkeen

Hoito 1

n      lievä divertikuliitti - kotihoito

n      po liemet 3 vrk

n      po antibiootti 10 vrk

n      ennaltaehkäisyyn kuitupitoinen ruokavalio ja 6-8 lasia vettä / vrk

n      vaikea divertikuliitti - sairaalahoito

n      iv nesteet 1-3 vrk

n      iv antibiootti 1-3 vrk + po antibioottihoito kotona ad 10 vrk

Hoito 2

Leikkaushoito

n      akuutissa vaiheessa mikäli on kehittynyt perforaatio ja peritonitti

n      elektiivisesti jos epäillään maligniteettiä, jos kehittyy oireileva striktuura tai jos potilaalla on useita divertikuliitteja

n      sigmaresektio (=sigmasuolen typistys) avoimesti tai laparoskooppisesti

2.3 Ileus =suolitukos

1. mekaaninen ileus - tukos ohutsuolessa tai paksusuolessa

2. paralyyttinen ileus - postoperatiivinen ileus

- konservatiivinen hoito, iv nesteet, NML

3. täydellinen / osittainen tukos

Suolitukoksen tavallisimmat syyt

n      60 % kiinnikkeet (aikaisemman leikkauksen jälkeen)

n      20 % maligni tuumori

n      10 % tyrä (arpi-, nivus-, reisi-)

n      5 % Crohn’in tauti   (akuutti tulehdus ja turvotus tai krooninen striktuura)

n      < 5 % sappikivi, vierasesine jne.

Oireet

n      koliikkimäinen vatsakipu / vatsakramppeja

n      pahoinvointi ja oksentelu

n      vatsan pömpötys

n      ummetus

Kliiniset löydökset

n      dehydraatio (takykardia, hypotensio)

n      vatsan turvotus /pömpötys

n      vatsan palpaatioarkuus

n      arpia vatsan alueella (60 %)

n      vilkkaat ja loiskivat suoliäänet / ei suoliääniä

Laboratoriokokeet

n      PVK, CRP

n      Na, K, krea

n      ALAT, ASAT, AFOS, AMYL, BIL

n      PLV, virtsaviljely

n      S-hcg (fertiili-ikäiset naiset)

n      veriviljely (jos kuumetta >38 astetta)

n      TT/SPA, veriryhmä, X-koe (leikattavat potilaat)

n      EKG tarv.

Kuvantamistutkimuksia

vatsan natiivi rtg

- laajat ohutsuolen mutkat

- nestevaakapintoja

passage / matala colongrafia

3. CT

- hyvä paikantamaan tukoskohtaa ja tukoksen syytä

Hoito
– konservatiivinen hoito

n      nenämahaletku (NML)

n      i.v. nesteet

n      virtsan mittaus / tuntidiureesi

n      syyn selvittäminen (kuvantamistutkimukset)

n      seuranta osastolla

n      Konservatiivinen hoito

paralyyttinen ileus

kaikkien ileuspotilaiden ensihoito

n      Leikkaushoito

jos konservatiivinen hoito ei johda ileuksen laukeamiseen

n      kiinnikkeiden irrottelu

n      hemikolektomia (kolonin tuumori)

n      tyrän korjaus, joskus joudutaan resekoimaan nekroottista ohutsuolta

Hernia = Tyrä

n      arpityrä

n      napatyrä

n      nivustyrä

n      reisityrä

2.4 Perforaatio

n      ulkus perforaatio

n      sappirakon perforaatio

n      ohutsuolen perforaatio (esim. perforoitunut Meckelin divertikkeli)

n      paksusuolen perforaatio (esim. perforoitunut umpilisäke, perforoitunut divertikuliitti)

Laboratoriokokeet

n      PVK, CRP

n      Na, K, krea

n      ALAT, ASAT, AFOS, AMYL, BIL

n      PLV, virtsaviljely

n      S-hcg (fertiili-ikäiset naiset)

n      veriviljely (jos kuumetta >38 astetta)

n      TT/SPA, veriryhmä, X-koe (leikattavat potilaat)

n      EKG tarv.

n      kalsium, triglyseriidi

Kuvantamistutkimukset

n      vatsan / thorax natiivi rtg

n      vatsan TT

Hoito - leikkausvalmistelu

n      i.v.nesteet

n      NML

n      antibioottiprofylaksia

n      tromboosiprofylaksia

Hoito-päivystysleikkaus

n      ulkusperforaation suturaatio

n      kolekystektomia

n      Meckelin divertikkelin ekskiisio

n      sigmaresektio (Hartmanin leikkaus -> väliaikainen avanne / primaari anastomoosi -> ei avannetta)

Strangulaatio

n      suolen verenkierto on estynyt

n      suolinekroosin vaara

n      kiireellinen leikkaushoito on edellytys suolen pelastamiselle

Etiologia

n      kiinnike

n      kureutunut tyrä

Oireet

n      potilas on kovasti kivulias (kipua on vaikea arvioida jos potilas on saanut kipulääkettä jatkuvasti)

2.5 Sappikivitauti

Epidemiologia

sappikivitauti on tavallinen länsimaissa

35:lla % naisista ja 20:llä % miehistä on sappikivitauti 75 – v ikäisinä

v. 1997 tehtiin 8585 leikkausta sappikivitaudin vuoksi, 70 % näistä leikkauksista tehtiin laparoskooppisesti

Patogeneesi

kolesteroli sappikivet (90 %)

pigmentti sappikivet (10%)

Sappikivitaudin eri muodot

n      oireeton sappikivitauti

n      sappikoliikki = kipua aiheuttavat sappikivet

n      komplisoitunut sappikivitauti

1. kolekystiitti = sappirakon tulehdus

2. koledokuskivi = sappikivi sappitiehyeessä

3. kolangiitti = sappitiehyttulehdus

4. sappipankreatiitti

Oireet

ylävatsakipua oikealla / 3-6 h

kipu alkaa yleensä ruokailun jälkeen (rasva, omena, kaali jne.)

pahoinvointi, okesentelu

kuume (1,3)

ikterus (2,3)

Kliiniset löydökset

palpaatioarkuutta oikealla ylävatsalla

kuume (1,3)

ikterus (2,3)

Laboratoriokokeet

n      PVK, CRP

n      Na, K, krea

n      ALAT, ASAT, AFOS, AMYL, BIL

n      PLV, virtsaviljely

n      S-hcg (fertiili-ikäiset naiset)

n      veriviljely (jos kuumetta >38 astetta)

n      TT/SPA, veriryhmä, X-koe (leikattavat potilaat)

n      EKG tarv.

Radiologinen kuvantaminen

n      uä

n      MRI = magnetic resonance imaging = MRCP = sappitehyeen magneettikuvaus

Endoskooppinen kuvantaminen

- ERCP endoscopic retrograde cholangiopancreatography

Hoito

n      Kipulääkitys (Voltaren 75 mg im tai Litalgin 1 ampulli iv)

n      Antibiootti jos CRP on koholla ja potilaalla on kuumetta

n      i.v. nesteet, ravinnotta

n      Päivystyksellisesti avo / lap kolekystektomia (kolekystiitti)

n      Akuutti vaihe (sappikoliikki / kolekystiitti) hoidetaan konservatiivisesti ja myöhemmässä vaiheessa elektiviinen lap kolekystektomia

n      Kolekystostooma (kivetön kolekystiitti, huonokuntoinen potilas)

n      ERCP (koledokuskivi)

2.6 Pankreatiitti = haimatulehdus

tavallinen tauti Suomessa

lisääntynyt alkoholikulutus on lisännyt pankreatiittien määrää

Etiologia (Suomessa)

alkoholi 70 %

sappikivet 15-20 %

epämääräinen / epäselvä 10 %

papilla vaterin tuumori, duodenumin tuumori, hyperkalsemia, hypertriglyseridemia, iatrogeeninen (postop ja ERCP:n jälkeen) < 5 %

Oireet

kova ylävatsakipu joka säteilee selkään (lapojen väliin)

vyömäinen kipu ylävatsalla

Lievä vs. vaikea pankreatiitti

n      Lievä pankreatiitti

n      Elintoiminnot ok

n      Hyvä vaste iv nesteytykselle

n      Vaikea pankreatiitti

n      Matala RR

n      takykardia

n      Niukka diureesi

n      Huono hapetus

n      Hengitys raskas

n      Kohonnut IAP

n      Sekavuus / delirium

n      Tehohoito – hengityskone, noradrenaliinituki

Laboratoriokokeet

n      PVK, CRP

n      Na, K, krea

n      ALAT, ASAT, AFOS, AMYL, BIL

n      PLV, virtsaviljely

n      S-hcg (fertiili-ikäiset naiset)

n      veriviljely (jos kuumetta >38 astetta)

n      TT/SPA, veriryhmä, X-koe (leikattavat potilaat)

n      EKG tarv.

Kuvantamistutkimukset

n      Ultraääni (sappikivitauti? Laaja koledokus?)

n      CT (haiman turvotus? pseudokysta?)

n      MRI (sappikiviä koledokuksessa?)

n      ERCP (koledokuskivien poisto)

Hoito

i.v. nesteitä (6000 ml – 8000 ml / 24 h)

kestokatetri (tuntidiureesin seuranta, tuntidiureesin tulee olla 100 ml / h)

kipulääkitys Voltaren (diclofenac) 75 mg x 2 i.m. tai Litalgin 1 ampulli x 3 i.v. tai Petidin 50-100 mg i.m. tarv, tai Oxanest 3-8 mg i.m. tarv

i.v. antibiootti jos CRP on > 100 tai jos potilaalla on kuume

RR seuranta

radiologinen kuvantaminen etiologian selvittämiseksi

kolekystektomia tai ERCP tai alkoholiton dieetti

2.7 GI-kanavan vuodot

n      hematemesis = verioksennus / kahvisumppioksennus

n      melena = musta uloste

n      hemorragia ex ano = peräpään verenvuoto (tuoretta verta / hyytymää)

Hematemesis

n      ylä GI-kanavan vuoto

n      vuoto esofaguksesta, ventrikkelistä, tai duodenumista

Melena

n      ylä- tai ala- GI-kanavan vuoto

n      yleensä melena viittaa ylä-GI-kanavan vuotoon

n      suolahappo vatsalaukussa: hemoglobiini ->hematiini, entsyymien ja suoliston bakteerien vaikutus -> melena

Hemorrhagia ex ano = peräsuolen verenvuoto

n      viittaa ala-GI-kanavan vuotoon

n      jos suoliston transitaika on nopea ja vuoto on runsasta myös ylä-GI-kanavan vuoto voi selittyä tuoreella peräsuolen verenvuodolla

Akuutti GI-vuoto
Ensiarvio ja –hoito

n      RR- seuranta ja yt

n      Koska vuoto alkoi

n      Onko kyseessä hematemesis, melena vai hemorrhagia ex ano?

n      Kuinka paljon potilas on vuotanut?

n      i.v. nesteet, PS jos Hb < 90, tromb ja jääplasmaa tarv

n      Lab PVK, TT

n      i.v. PPI (protone pump inhibitor =protoonipumpun estäjä)

n      Sandostatin (octreotide) jos epäillään esofagusvarixia

Liitännäisoireita

n      pyörtyminen, heikotus

n      dyspepsia

n      vatsakipu

n      painonlasku

Anamneesi

l      lääkitys (NSAID)

l      aikaisempi GI-vuoto

l      dysfagia tai refluksi

l      Helicobacter pylori infektio

l      maksasairaus

l      Alkoholi / alkoholin liikakäyttö

l      diverticuloosi

l      maligniteetti

Diagnostic / therapeutic tools

l      gastroscopy

l      colonoscopy

l      sigmoideoscopy

l      rectoscopy

l      proctoscopy

Akuutti ylä GI-vuoto

- 85 % kaikista GI-vuodoista

Ylä GI-kanavan vuoto /eri syitä

Peptinen ulkustauti

n      ventrikkeli ulkus

n      duodenaali ulkus

n      refluksiesofagiitti

n      gastriitti

n      duodeniitti

NSAID:n käyttöön liityvä sairaus

- esofagusvarikset

- Mallory-Weiss repeämä

- esofagus-, ventrikkeli- tai duodenumtuumori

Hoito

n      ensihoito

n      antibiootti (1 vko) jos kyseessä H.pylori infektio

n      PPI 1-8 viikkoa riippuen diagnoosista

n      alkoholiton dieetti

n      Vältä NSAID-lääkkeiden käyttöä

GI-vuoto / eri diagnoosivaihtoehtoja

2.7.1 Esofagus

n      esofagiiti = ruokatorven mukoosan (limakalvon) tulehdus, taustalla usein hiatus hernia ja refluksitauti

n      esofagus varikset, taustalla usein maksakirroosi ja kohonnut porttilaskimon paine

2.7.2. Ventrikkeli = vatsalaukku

n      gastriitti

n      ventrikkelin mukoosan (limakalvon) tulehdus

n      ventrikkeli ulkus

2.7.3 Duodenum = pohjukaissuoli

n      duodeniitti

n      duodenum ulkus

Akuutti ala GI-kanavan vuoto

n      15 % kaikista GI-vuodoista

n      harvemmin henkeäuhkaavia (vertaa ylä GI-kanavan vuodot)

n      koolonperäinen vuoto 95-97 %

n      ohutsuoliperäinen vuoto 3-5 %

2.7.4 Ohutsuoli

n      Meckel’in divertikkeli

n      angiodysplasia

2.7.5 Koolon

n      divertikuloosi 40-55 %

n      angiodysplasia verisuonimalformaatio

n      tuumori

n      polyyppi

n      IBD (=inflammatory bowel disease) tulehduksellinen paksusuolisairaus

n      colitis ulcerosa

n      Crohn’in tauti

n      bakteerin aiheuttama koliitti

2.7.5 Rektum (peräsuoli)

n      peräpukamat

- sisäiset/ulkoiset pukamat (turvonneet / tulehtuneet laskimot rektumissa ja anuksessa

- 3, 7, 11

- barronin ligeraaus

- leikkaus (Milligan’in leikkaus)

n      tuumori

2.8 Abdominaali Aortan Aneurysma = AAA

n      jopa 2 potilasta 3:sta jolla on R(=rupturoitunut) AAA kuolee ennen sairaalaan tuloa

n      ne jotka ehtivät sairaalaan: 1 potilas 5:stä kuoleen ennen leikkausta

n      kokonaismortaliteetti leikatuista RAAA on 49%

Oireet

n      yleensä oireeton ennen ruptuuraa

n      suurin osa aneurysmista todetaan sattumalöydöksinä (UA tai CT)

n      ruptuura aiheuttaa selkään säteilevää kipua ja hypotensiota

Kliiniset löydökset

n      pulsoiva resistenssi

n      matala RR

n      pömppö vatsa

Laboratoriokokeet

n      PVK, CRP

n      Na, K, krea

n      PLV, virtsaviljely

n      TT/SPA, veriryhmä, X-koe

n      EKG tarv.

Radiologiset tutkimusmenetelmät

n      ultraääni

n      TT (tietokonetomografia

Hoito

n      jos epäillään ruptuura RR, iv nesteet, lab nopealla aikataululla

n      bedside uä

n      jos potilas on stabiili -> TT

n      jos potilas on instabiili -> leikkaussaliin

n      jos aneurysma <6 cm ja potilaan voiti on hyvä -> UA-kontrolli 6 kk

3. Akuuttia urologiaa

Anatomia

n      munuaiset

n      ureter = virtsajohdin

n      virtsarakko

n      prostata = eturauhanen

n      vesikkelit = vesicula seminaalis

n      uretra = virtsaputki

n      skrotum = kivespussi

Tavallisimmat diagnoosit akuutissa urologiassa

n      Virtstieindektio VTI

n      Munuais / ureterkivi

n      Virtsaretentio

n      Hematuria

n      Akuutti skrotum

3.1 VTI

3.1.1 Kystiitti

n      virtsarakon tulehdus

n      miesten kystiitti on komplisoitunut infektio koska infektio on usein levinnyt myös prostataan ja epididymikseen (lisäkives)

Oireet

n      tiheävirtsaisuutta

n      kirvelyä virtsatessa

n      joskus alavatsakipua

Laboratoriokokeet

n      PLV ery, leuk, nitraatti

n      virtsaviljely

n      tavallisin VTI:n aiheuttaja on E. coli

n      myös Stafylococcus saphrophyticus ja Klebsiella ovat suhteellisen tavallisia

Hoito

n      p.o. antibioottihoito

n      naiset 3-7 vrk

n      miehet 2-4 viikkoa

3.1.2 Prostatiitti

prostatan bakteeritulehdus

Oireet

n      VTI oireet

n      alavatsakipu / lantiokipu

n      joskus virtsaamisvaivaa

n      joskus kuumetta

n      väsymys

Kliiniset löydökset

n      palpaatioarkuutta prostatan kohdalla

n      kuume

Laboratoriokokeet

n      PVK

n      CRP

n      PLV: ery, leuk, nitraatti

n      veriviljely jos kuumetta

n      virtsaviljely

Hoito

n      osastolle

n      i.v. antibiotiootti 2-5 vrk

n      p.o. antibiootti 4-6 viikkoa kotiutumisen jälkeen

n      kestokatetri jos potilaalla on virtsaretentio

3.1.3 Pyelonefriitti = munuaisaltaan tulehdus

n      tavallinen potilasryhmä: iäkkäät miehet joilla suurentunut eturauhanen ja virtsaretentiovaivaa

n      tavallisin patogeeni: E.coli

kylkikipu Oireet

n     

n      kuume

n      joskus pahoinvointia ja oksentelua

n      VTI oireita

Laboratoriokokeet

n      PVK

n      CRP, yleensä yli 100

n      PLV: ery, leuk, nitraatti

n      veriviljely jos kuumetta

n      virtsaviljely

n      krea

Radiologiset tutkimukset

n      virtsaelinten uä (munuaiset, virtsarakko, eturauhanen)

Hoito

n      osastolle

n      i.v. antibiotiootti 2-5 vrk

n      p.o. antibiootti

n      naiset 2 viikoa

n      miehet 4 viikkoa

3.2 Munuaiskivet

Oireet

n      koliikkimäinen kylkikipu, saattaa säteillä nivuseen

n      kovan kivun vuoksi potilaalla on vaikeuksia istua / makaa paikoillaan

n      joskus oksentelua

n      VTI-vaivaa

Laboratoriokokeet

n      PVK

n      CRP, yleensä yli 100

n      PLV: ery yleensä positiivinen

n      veriviljely jos kuumetta

n      virtsaviljely

n      krea

n      S-Ca

n      S-uraatti

Radiologiset tutkimukset

n      kylkikipu TT

n      kiven koko, sijainti

Hoito

n      kipulääkitys NSAID Voltaren 75 mg i.m. x 2 tai Litalgin 1 ampulli x 3 i.v.

n      harvoin tarvitan osastohoitoa

n      p.o. NSAID kipulääkitys kotona tarv.

n      odotetaan että kivi tule pois itsestään

n      yli> 6 mm kokoiset kivet eivät yleensä tule pois itsestään

n      ESWL (extracorporeal shock wave lithotripsy)

n      ureteroskopia yhdistetty kiven poistoon korilla tai laser litotripsiaan

3.3 Virtsaretentio

n      tyyppipotilas on iäkäs mies jolla on BPH (benigni prostata hyperplasia) eli suurentunut eturauhanen

n      alkoholi ja hypotermia voi myös aiheuttaa virtsaretention

Oireet

n      alavatsakipu

n      virtsaamistarpeen tunne, mutta potilas ei kykene virtsaamaan

Laboratoriokokeet

n      PVK

n      CRP

n      krea

n      PLV

n      veriviljely jos kuumetta

n      virtsaviljely

Radiologiset tutkimukset

n      virtsaelinten uä (munuaiset, virtsarakko, eturauhanen)

Hoito

n      kestokatetri (i.e. Foley catheter)

n      tarv. antibioitti

3.4 Hematuria

= verivirtsaisuus

3.4.1 Mikroskooppinen hematuria

n      mikroskoopiinen määrä verta virtsassa

n      munuaiskivi, virtsaelinten tuumorit

n      asymptomaattinen mikroskooppinen hematuria ei vaadi päivystytoimenpiteitä tai -selvittelyitä

n      UA

n      kystoskopia

3.4.2 Makroskooppinen hematuria

n      virtsa on verinen

n      virtsaelinten traumat

n      virtsaelinten tuumorit

Oireet

n      virtsa on verinen, joskus virtsassa on verihyytymiä

n      joskus virtsaretentio

Laboratoriokokeet

n      PVK

n      CRP

n      krea

n      PLV

n      virtsaviljely

Radiologiset tutkimukset

n      UA

n      kystoskopia

Hoito

n      hematuria katetri (22-24 Ch)

n      rakkohuuhtelu

n      osastolle, huuhtelut jatkuu

n      PS jos Hb < 90

3.5 Akuutti skrotum

Anatomia

n      testis = kivekset

n      epididymis = lisäkivekset

n      vas = siemennuora

n      funiculus (a. et v. testicularis, vas, n.genitofemoralis)

n      tunica vaginalis

3.5.1 Testistorsio

n      kiveksen kiertymä

n      tavallisn ikäryhmissä vastasyntyneet ja 8-20 v.

Oireet

n      äkillisesti alkanut kova kivespussin kipu ja turvotus jommalla kummalla puolella

n      potilas ei pysty kävelemään normaalisti kovan kivun takia

Löydökset

n      kivespussin turvotus ja palpaatioarkus oik/vas

Lab

n      PLV, leikkausrutiinit

Radiologiset tutkimukset

n      UA + doppler jos diagnoosi on epävarma ja jos aika riittää

Hoito

leikkaus 6 h sisällä

- jos testistorsiota ei voi sulkea pois tehdään leikkaus (eksploraatio =kivespussin tutkimusleikkaus)

3.5.1 Epididymiitti

n      epididymiksen bakteeritulehdus

n      klamydia on tavallinen patogeeni nuorilla miehillä (<35 v.)

n      E. coli on tavallinen patogeeni vanhemmilla miehillä(35 v.)

Oireet

n      VTI oireet

n      kivespussin kipu ja turvotus

Laboratoriokokeet

n      PVK

n      CRP

n      krea

n      PLV

n      virtsaviljely + klamydiaviljely/näyte

Kuvantamistutkimuksia

n      UA 4 viikon kuluttua tuumorin poissulkemiseksi

Hoito

n      antibiootti 3 viikkoa

Urologiassa käytettyjä katetreja

n      kestokatetri (Foley catheter)

n      hematuriakatetri

n      suprapuubinen katetri (Cystofix)

n      pyelostomia

4. GI-kanavan syövät

Luokitus

n      TNM

T = primaari tuumori /T=tumour

N = imusolmukkeet /N=node

M = etäpesäkkeet=metastaasit / M=metastasis

Erilaistumisaste

n      hyvin, kohtalaisesti, tai huonosti erilaistunut

4.1 Esofagus karsinooma = Ruokatorven syöpä

Oireet

n      dysfagia (nielemisvaikeus)

n      painon lasku

n      retrosternaalinen kipu

n      regurgitaatio

n      joskus hematemesis (ainut aikainen oire)

Riskitekijät –
altistavat tekijät

n      alkoholi

n      tupakka

n      Barrett’in esofagus (refluksin aiheuttama)

Radiologinen ja endoskooppinen kuvantaminen

n      Gastroskopia ja koepalat (biopsiat)

n      UA endoskopia

n      Ruokatorven röntgen

n      TT

n      PET scan

Hoito

n      Leikkaus jos ei ole viitteitä etäpesäkkeistä ja potilas kestää leikkauksen

n      Ruokatorvi korvataan ventrikkelillä tai koolonilla

n      Kuratiivinen sädetys

n      Kuratiivinen leikkaus yhdistettynä sädetykseen ja / tai kemoterapiaan

n      Palliatiivinen hoito (sädetys, kemoterapia, esofaguksen stenttaus

Ennuste

n      odotettu elinaika 6 kk ilman leikkausta

n      perioperatiivinen mortaliteetti 3- 15 %

n      odotettu elinaika leikkauksen jälkeen 18kk

n      Radikaalileikkauksen / kuratiivisen leikkauksen jälkeen ainoastaan 20 % potilaista ovat hengissä 5 vuoden kuluttua

Ventrikkelikarsinooma = vatsalaukun syöpä

n      vuonna 1995

n      900 uutta vatsalaukun syöpää Suomessa

n      insidenssi

n      Euroopassa 53 / 100 000

n      Japanissa 111 / 100 000

n      H. pylori

n      ruokavalio

n      geneettiset tekijät

Oireet

n      aikaisessa vaiheessa ei tyypillisiä oireita

n      aikainen täyttymisen tunne

n      dyspepsia

n      vatsakipu

n      painonlasku

Laboratoriokokeet

n      Hb

n      F-Hb

Radiologinen ja endoskooppinen kuvantaminen

n      gastroskopia ja koepalat

n      endoskooppinen uä

n      UA

n      TT

Hoito

n      radikaali / kuratiivinen leikkaus (gastrektomia tai subtotaali gastrektomia) + postop sytostaattihoito

n      palliatiivinen hoito

n      palliatiivinen resektio

n      ohitusleikkaus

n      stenttaus

Kolorektaali karsinooma= Paksu- ja peräsuolen syöpä

n      insidenssi

n      Eurooppa ja USA 40-50 / 100 000

n      Afrikka < 10 / 100 000

n      v. 1994 Suomessa todettiin 2000 uutta tapausta

n      kolmanneksi tavallisin syöpä Suomessa (rinta- ja keuhosyövän jälkeen)

Kolorektaalisyöpä

n      rektum 25 %

n      sigmasuoli 25 %

n      nouseva paksusuoli 20%

n      poikittainen paksusuoli 10%

n      laskeva paksusuoli 20%

Oireet

n      vatsakipu

n      muuttunut suolen toiminta

n      laihtuminen

n      väsymys

n      ummetus

n      vatsan turvotus

n      suolitukos

Laboratoriokokeet

n      Hb

n      F-Hb

n      CEA (kolorektaalisyövän tuumorimarkkeri)

Radiologinen ja endoskooppinen kuvantaminen

n      kolonoskopia ja koepalat

n      colongrafia

n      vartalon TT

Hoito

n      oikeanpuoleinen hemikolektomia

n      vasemmanpuoleinen hemikolektomia

n      sigmaresektio

n      subtotaali kolektomia

n      primääri anastomoosi elektiivisessä kirurgiassa

n      päivystystoimenpide

n      joskus kolostooma

n      joskus stenttaus

n      leikkaus + sytostaattihoito levinneessä taudissa (Dukes C)

n      ileus-hoito jos syöpä aiheuttaa mekaanisen esteen

4.3.2 Rektum karsinooma = peräsuolen syöpä

Oireet

n      hemorrhagia ex ano

n      liman eritys

n      Kipua peräaukon seudussa

n      pakottava ulostamisen tarve

Kliiniset löydökset

n      Hemorrhagia ex ano

n      TPR: tuumori palpoituu (7-10 cm)

Laboratoriokokeet

Hb

- F-Hb

- CEA

Radiologinen ja endoskooppinen kuvantaminen

n      kolonoskopia ja koepalat

n      rektumin MRI

n      vartalon TT

Hoito 1

n      preoperatiivinen sädetys (jos kyseessä kookas syöpä rektumin ala- tai keskikolmaneksen alueella)

n      Anteriorinen resektio = peräsuolen typistys

n      APR = abdominoperineaalinen resektio (=peräsuolen typistys)

n      kolostooma = pääteavanne

Stooma = avanne

n      tilapäinen

n      pysyvä

n      pääte-stooma

n      loop-stooma

n      ileostooma (ohutsuoliavanne)

n      kolostooma (paksusuoliavanne)

Ileostooma

n      tilapäinen

n      pääteileostooma

n      loopileostooma

n      pysyvä

n      pääteileostooma

n      loopileostooma

Pääteileostooma

n      tilapäinen

n      rektum / anaalikanava tallella

n      pysyvä

n      potilaalle on tehty proktokolectomia (paksu- ja peräsuolen poisto)

n      ileoanaali anastomoosi ei ole mahdollinen tai sen teko on epäonnistunut

Loop-ileostooma

n      tilapäinen

n      antaa saumalle (ileoanaalisauma) paranemisaikaa

n      pysyvä

n      tukos distaalisessa suolessa jota ei voida poistaa

Kolostooma = paksusuoliavanne

n      tilapäinen

n      pääte kolostooma

n      loop-kolostooma

n      pysyvä

n      pääte kolostooma

n      loop-kolostooma

- jos potilaalla on distaalinen tukos esim. tuumori, mutta potilas ei ole leikkauskelpoinen

Päätekolostooma

- tilapäinen

n      sigmaresektio perf divertikuliitin vuoksi

n      akuutissa vaiheessa anastomoosi ei aina ole mahdollinen

n      kolorektaalianastomoosi tehdään myöhemmässä vaiheessa, esim 4 kk päivystysleikkauksesta kun potilas on toipunut akuutista sairaudesta

- pysyvä

n      jää joskus pysyväksi koska avantneen sulku ei ole mahd pot huonon yleiskunnon vuoksi

Loop-kolostooma

n      tilapäinen

n      antaa distaaliselle saumalle paranemisaikaa

n      pysyvä

n      tukos distaalisessa suolessa jota ei voida poistaa

n      loop- transversostooma

n      loop-sigmoidostooma

5. Virtsaelinten syövät

Luokitus

n      TNM

T = primaari tuumori /T=tumour

N = imusolmukkeet /N=node

M = etäpesäkkeet=metastaasit / M=metastasis

Erilaistumisaste

n      hyvin, kohtalaisesti, tai huonosti erilaistunut

5.1 Munuaissyöpä

n      harvinainen

n      3 % kaikista aikuisten syövistä

n      tavallisin ikäryhmissä 40-60v.

Oireet

n      makrohematuria (joskus mikrohematuria)

n      kylkikipu

n      resistenssi kyljessä

n      kuume

n      anemia

n      painonlasku

Radiologiset ja endoskooppiset tutkimukset

n      TT

n      makrohematurian vuoksi aiemmin jo tehty

n      kystoskopia

n      UA

Hoito

n      nefrektomia (=munuaisen poisto)

n      laparoskooppinen tai avoleikkaus

Ennuste (5 v.)

n      T1-T2 N0 M0 80-90 %

n      T3 N0 M0 40-60 %

n      T3 N1-3 M1 10-20 %

5.2 Rakkosyöpä

n      riskitekijä: tupakka

n      miehet:naiset 3:1

n      50 % potilaista ovat >50 v.

n      skistosomiaasi (halkiomatotauti, loistauti) lisää rakkisyöpäriskiä

Kuvantamistutkimukset

n      kystoskopia ja koepalat

n      UA

n      TT

Hoito

n      TUR-B

n      transuretraalinen resektio B=bladder

n      pinnallinen rakkosyöpä

n      radikaali kystektomia (jos syöpä kasvaa rakon seinämään)

1. orthotopic neobladder

- a reservoir using detubularized ileum or colon with a direct anastomosis to the urethra

2. a continent cutaneous diversion

3. cystostoma

- ileal or colon conduit

Prostata karsinooma = eturauhassyöpä

Oireet

n      usein oireeton

n      tiheävirtsaisuutta

n      virtsaretentio

n      anemia

n      painon lasku

n      selkäkipu (selkärankametastasointi)

n      yskä (keuhkometastasointi)

n      suurentunut maksa (maksametastasointi) 5%

Diagnoosi

n      TPR

n      TRUS + koepalat

n      PSA

n      luustokartta

n      TT

n      seulonta

Hoito

n      radikaali hoito

n      radikaali prostatektomia (< 70 v.)

n      radikaali sädehoito

n      palliatiivinen hoito

n      subcapsulaarinen orkiektomia

n      lääkkeellinen kastraatio

n      androgeeniestäjä (Casodex) + kastraatio = täydellinen androgeeninen salpaus

n      sädehoito (luuston kivuliaat metastaasit tai patologiset murtumat)

n      palliatiivinen TUR-P

6. Traumatologia and Ortopedia

Management of all trauma patients (ATLS)

n      A = airway maintenance with cervical protection

n      B = breathing and ventilation

n      C = circulation with hemorrhage control

n      D = disability (neurologic status)

n      E = exposure / environmental control (completely undress the patient, but prevent hypothermia)

Traumapotilaiden hoito (ATLS)

n      hapetus / ventilaation

n      seuranta: (saturaatio, RR, pulssi, neurologinen status (GCS)

n      i.v. nesteet (lämmitetyt)

n      kipulääkitys

n      Radiologinen kuvantaminen

6.1 Pää / kallovammat

n      Glasgow Coma Scale (GCS) Score

n      14-15 = mild head injury

n      9-13 = moderate head injury

n      3-8 = severe head injury

Pää / kallovamma

n      tavallinen, yleensä lievä

n      suora trauma (esim. isku)

n      70 % vammoista ovat liikenneonnettomuuksien aiheuttamia

n      70 % niistä jotka kuolevat liikenneonnettomuuksien seurauksena kuolinsyynä on kallovamma

6.1.1 Aivotärähdys

n      tavallisin kallovamma

n      ei aiheuta pysyvää vammaaa potilaalle

Oireet

n      tajuttomuus

n      amnesia = muistinmenetys

n      pahoinvointi

n      oksennus

Hoito

n      seuranta (saturaatio, RR, pulssi, GCS)

n      osastolle

n      i.v. nesteet

n      pään TT (aivoverenvuoto? murtuma?)

6.1.2 Kallonsisäinen verenvuoto

Oireet

n      tajunnantason muutos huonompaan

n      neurologisia oireita (pupillat erikokoisia, hemipareesi)

Hoito

n      välitön pään TT ja leikkaushoito

6.2 Rintakehän trauma

n      liikenneonnettomuudet ovat tavallisin rintäkehän trauman aiheuttajia (tylppä vamma)

n      10 % kaikista kuolintapauksista liikenneonnettomuuden seurauksena

6.2.1 Sydänkontuusio

n      yleensä potilaalla on myös sternumin ja/tai kylkiluumurtuma

n      EKG monitorointi 24 h

n      arytmiariski

n      sydänentsyymit (CKMb and TrI)

6.2.2 Keuhkokontuusio

n      keuhkojen rtg (kontuusiomuutoksia, sameutta)

n      lieväasteinen keuhkokontuusio hoidetaan yleensä hapella ja seurannalla osastolla

n      intubaatio ja ventilaatio jos potilas on huonokuntoinen, hengittäminen on vaikeaa ja saturaatio matala

6.2.3 Klylkiluun murtuma

- kylkiluut 1-3 (scapula ja/tai sternum)

n      Kyseessä mahdollisesti suurten suonten, keuhkojen ja/tai sydämen vamma

n      mortaliteetti jopa 35 %

- kylkiluut 4 -9

n      rintakehän tylppä vamma

n      Sarjakylkiluumurtuma on merkki korkeaenergeettisesta vammasta

- kylkiluut 10-12

n      maksa/pernavamma mahdollinen

Oireet

n      kipu

n      kipua sisäänhengittäessä

n      palpaatioarkuus

Hoito

n      rtg (hemo/pneumothoraxin poissulku)

n      tarv vartalon TT muiden vammojen poissulkemiseksi

n      kipulääkitys 3-6 viikkoa !!

6.2.4 Pneumothorax

n      kylkiluumurtuman komplikaatio

n      vammamekanismi

n      tylppä vamma (tavallisin)

n      lävistävä vamma

n      ilmaa pleuratilassa, keuhko painuu kasaan

n      huonot hengitysäänet kyseisellä puolella

n      keukojen (thorax) rtg

Hoito

n      pleuradreeni

n      osastolle 3-5 vrk

n      kipulääkitys

6.2.5 Hemothorax

n      kylkiluumurtuman komplikaatio

n      vammamekanismi

n      tylppä vamma

n      lävistävä vamma

n      vuotokohta

n      a. mammaria

n      a. intercostalis

n      keuhkot

n      sydän

n      isot suonet (vena cava, a./v. pulmonalis, aortta)

Hoito

n      keuhkojen (thorax) rtg

n      osastolle 3-5 vrk

n      pleuradreeni

n      thorakotomia

n      jos välittömästi saaliiksi 1500 ml verta

n      jos vuoto dreenistä jatkuu 100 ml / h

n      jos tarvitaan jatkuvasti verensiirtoja

6.3 Abdominaalialueen traumat

n      tylppä vamma

n      lävistävä vamma

n      vatsan TT

6.3.1 Maksalaseraatio

n      joskus kylkiluumurtuman komplikaatio

n      tarv. verensiirto

n      stabiili potilas

n      vatsan TT

n      seuranta sairaalassa n. 5 vrk

n      instabiili potilas

n      välitön laparotomia (leikkaus)

6.3.2 Pernalaseraatio

n      joskus kylkiluumurtuman komplikaatio

n      tarv. verensiirto

n      stabiili potilas

n      vatsan TT

n      seuranta sairaalassa n. 5 vrk

n      instabiili potilas

n      välitön laparotomia (leikkaus)

6.4 Tuki- ja liikuntaelimien traumat
(tavallisimmat murtumat)

Yleistä (koskee kaikkia murtumia)

n      distaali status

n      sensorinen ja motorinen hermotus

n      pulssi (verenkierto)

n      tarkista iho (avomurtuma?)

6.4.1 Lonkkamurtuma (collummurtuma)

Yleistä

n      tyypillisesti pienienerginen vamma taustalla (esim. kaatuminen)

n      yleensä potilas on iäkäs nainen jolla on osteoporoosi

n      ulkorotaatio, lyhentymä

Verenkierto caputiin

n      nivelkapseli

n      luuydin

n      lig. teres

n     

Hoito 1
Osteosynteesi- 2 kanyloitua ruuvia

n      nuoret (<65 v.) ja hyväkuntoiset potilaat

n      vähäinen dislokaatio

n      parempi pitkäaikaistulos

n      enemmän komplikaatioita (uusintaleikkaus tarpeellinen jos murtuma ei luudu tai jos caput menee nekroosiin)

n      hitaampi toipuminen (täysipainovaraus ei ole sallittua heti leikkauksen jälkeen)

Hoito 2
Proteesi (puoliproteesi)

n      iäkkäät (> 65 v.) ja huonokuntoiset potilaat

n      dislokoituneet murtumat

n      aikainen mobilisaatio

n      täysipainovaraus sallittua heti

n      ainoastaan caput korvataan proteesilla, ei acetabulumia (=puoliproteesi)

n      pitkäaikaiskomplikaatiot ovat harvinaisempia, mutta vakavampia

n      proteesin irtoaminen

n      proteesi-infektio

n      proteesi rikkoo acetabulumin

6.4.2 Pertrokanteerinen lonkkamurtuma

Kliiniset erityispiirteet

n      useimmiten vääntövamma

n      trauma-anamneesi

n      tavallinen artroosi-potilailla

n      instabiili murtuma

n      ulkorotaatio, lyhentymä

Hoito

n      DHS (= dynamic hip screw)

n      will hold the bone together until union occurs (about 8 weeks)

n      täysipainovaraus vasta 8 viikkoa leikkauksesta (varausta lisätään asteittain 8 viikon aikana)

6.4.3 Nilkkamurtuma

Nilkka voi murtuma kolmesta eri kohdasta

n      mediaalinen malleoli (tibia)

n      lateraalinen malleoli (fibula)

n      “posteriorinen” malleoli (tibia)

Konservatiivinen hoito (kipsi)

n      stabiili murtuma

n      nivelpinta on siisti

n      kipsihoito 6 viikka

n      raajapainovaraus 3+2+1

n      kontollit + rtg 3 ja 6 viikon kohdalla

n      6 viikon kohdalla poistetaan kipsi ja mobilisaatio alkaa

Hoito: leikkaus + kipsi

n      instabiili murtuma

n      vaurioitunut nivelpinta

n      leikkauksen jälkeen laitetaan kipsi

n      6 viikkoa

n      raajapainovaraus 2+2+2

n      kontrollit + rtg 3 ja 6 viikon kohdalla

n      6 viikon kohdalla poistetaan kipsi ja mobilisaatio alkaa

6.4.4 Humeruksen collummurtuma

n      tyypillinen osteoporoosi murtuma

n      useimmiten impaktoitunut ja stabiili

n      komplikaatiot ovat harvinaisia

n      vuoto ja turvotus murtuman ympärillä ei epätavallinen, mutta useimmiten vaaraton

Hoito

n      kantoside 2-3 viikkoa

n      välitön ranteen ja kyynärnivelen mobilisaatio

n      olkanivelen mobilisaatio

n      passiivinen

n      aktiivinen

6.4.5 Radiusmurtuma

- tyypillinen osteoporoosimurtuma

Radiusmurtuma (Colles’in murtuma)

n      tavallisin murtuma

n      murtuman repositio pp:ssä

n      kipsi 5 viikkoa

n      kontrollit + rtg 1, 2 ja 5 viikon kohdalla

n      5 viikon jälkeen kipsin poisto ja mobilisaatio alkaa

2. Radiusmurtuma (Smith’in murtuma)

n      erittäin instabiili

n      murtuman repositio pp:ssä

n      kipsi 5 viikkoa

n      leikkaushoito voi tulla kyseeseen

8. Akuutti lastenkirurgia

8.1 Akuutti vatsa

Diagnoses in acute abdomen / infants

n      nutritional problems

n      otitis

n      invagination

n      gastroenteritis

n      urinary tract infections

n      pylorus stenosis

Diagnoses in acute abdomen / preschool age

n      lymphadenitis

n      constipation

n      appendicitis

n      pneumonia

n      gastroenteritis

n      urinary tract infection

Diagnoses in acute abdomen / school age

n      appendicitis

n      lymphadenitis

n      constipation

n      psychological reasons

n      girls in puberty – gynaecological reasons

Lymfadeniitti

n      virus infektio

n      yleensä potilaalla on myös ylähengitystien infektio-oireita

n      suuretuneita imusolmukkeita ohutsuolen ja erityisesti terminaalisen ileumin mesossa (suoliliepeessä)

n      aiheuttaa appendisiittia muistuttavia oireita

n      joskus kuumetta

8.2 Traumatologia

n      rtg

n      repositio

n      kipsaus

Suprakondylaarinen humerusmurtuma

n      melko tavallinen lasten vamma

n      kipsi 3 viikkoa (dislokoitumaton murtuma)

n      leikkaus + kipsi 3 viikkoa (dislokoitunut murtuma)

n      dislokoitunut distaalinen irtokappale saattaa painaa valtimoa ja / tai hermoa (a. brachialis ja / tai n. medianus)

Kyynärvarren luksaatio

n      repositio yleisanestesiassa

n      kipsi 3 viikkoa

n      sulje pois murtuma

8.2.3 Radiuksen proksimaalipään subluksaatio

n      lapset < 4 v.

n      lapsi nostetaan kädestä ja kyynärnivel on ekstensiossa

n      radiuksen pää menee sijoiltaan

n      lapsi ei käytä kyseistä kättä

n      rtg on normaali

n      repositio “napsahdus”, jonka jälkeen lapsi alkaa käyttää kättään

8.2.4 Distaalinen radius ja ulnamurtuma

n      reposition yleisanestesiassa

n      kulmakipsi 3-5 viikkoa

8.2.5 Radiuksen greenstick-murtuma

tyypillinen murtuma lapsipotilailla

hoitona neutraaliasentoinen kipsi 10 vrk ajan

dorsaalinen kipsilasta

8.2.6 Kasvulevyn (epifyysin) irtauma =Epiphyseal separation

n      Vain lapsipotilailla

n      Repositio + kipsaus

n      Ranne, kyynärpää, olkapää