Pohjois-Korean yhteiskunnallinen tilanne

Pohjois-Korean yhteiskunnallinen tilanne

Hy7 Nykypäivän kriisipesäkkeet

Sisällysluottelo

-Johdanto s. 2

-Pohjois-Korean historia ja muodostuminen s. 3-4

-Kim Il Sung ”Suuri Johtaja”s. 5-7

-Politiikka ja pohjoiskorealainen yhteiskunta s. 7-9

-Ulkopolitiikka ja ydinasekysymys s. 9-10

-Talous Pohjois-Koreassa s. 10-11

-Yhteenveto s. 12

-Lähdeluottelo

-Johdanto

Tutkielmani aiheen Pohjois-Korea valitsin mielenkiinnostani tähän sulkeutuneeseen maahan, joka pikku hiljaa on alkanut avata oveaan ulkomaailmaan. Olen lukenut useita artikkeleitä aikakausilehdistä, joissa reportteri on tehnyt matkan P-Koreaan ja kertoo kokemuksistaan oleskelustaan sulkeutuneessa kommunistisessa diktatuuri valtiossa.

Viime aikoina Pohjois-Koreasta on tullut hyvin huolestuttavia uutisia koskien ydinaseita, joita olemme saaneet kuulla olevan heidän hallussaan. Tämä on myös eräs syy jonka vuoksi valitsin aiheen sillä se on tullut esille useean kertaan viimeisen vuoden aikana ja vaarallisen pikkuvaltion käsissä olevat ydinseet ovat melko pelottava tosiasia.

Aloitan tutkielmani kertomalla Pohjois-Korean eli Korean demokraattisen kansantasavallan muodostumisesta ja Korean historiasta ennen jakautumista. Kerron myös Pohjois-Korean jo edesmenneestä pääministeristä Kim Il Sungista, joka on suuresti vaikuttanut valtion oloihin ja kuka on noussut palvotuksi ”Suureksi Johtajaksi”, jota kansa pitää lähes jumalana. Kim Il Sungilla olikin ainakin puolijumalan voimavarat käytössään kansan kulttihenkilönä. Kerron myös P-Korean politiikasta,yhteiskunnsta ja viimeaikaisista ydinase kysymyksistä. Päätän tutkielmani P-Korean tulevaisuuden näkymiin ja yhteenvetoon P-Koreasta saamastani kuvasta.

-Pohjois-Korean historia ja muodostuminen

Pohjois-Korea eli Korean demokraattinen kansantasavalta on pienehkö diktatuuri valtio, joka sijaitsee Kiinan kyljessä olevalla niemimaalla. Kommunistinen maa, jonka ovet on pidetty säpissä ulkomaailmaan jo useita vuosikymmeniä aukenevat viimein.

Korea on ollut Japanin ja Kiinan kiistanaihe jo 1500-luvulta. Korean-niemimaa on miehitetty useaan otteeseen Japanilaisten ja Kiinalaisten toimesta. Japani kuitenkin piti Koreaa hallussaan viimeiset ajat sen jälkeen kun Japanin Korean käskynhaltijaksi asettama Hirobumi Ito murhattiin 1909. Tällöin Japani otti Korean täyteen hallintaansa ja sen hetkinen keisari Sun-jong menetti valtansa, joka merkitsi myös yli 500 vuotisen Ji-dynastian päättymistä.

Japani alkoi kehittämään koreaa siten että maatalouden ja teollisuuden piirissä tehdyt uudistkuset olivat kaikkein parhaita juuri Japanin kannalta. Sen vuoksi hyvinvoinnin kasvu ei juurikaan helpottanut korealaisten oloja vaan hyödytti vain Japania, Tämä sorto kasvatti korealaisten katkeruutta ja 1919 purkautui kapina, joka ei kuitenkaan ollut menestyksekäs vaan japanilaiset tukahduttivat sen nopeasti ja verisesti.

Eräät kapinajohtajista pakenivat Kiinaan ja perustivat pakolaishallituksen, joka ei kuitenkaan pysynyt kasassa. Eräät hakivat tukea Neuvostoliitosta ja aloittivat sissisodan Mantsuriassa. Toiset taas muodostivat kommunisminvastaisen ryhmän, joka myöhemmin taisteli kiinalaisten rinnalla japanilaisia vastaan. Näiden lisäksi Syngman Rhee, joka oli ollut pakolaishallituksen johdossa matkusti Yhdysvaltoihin ja yritti saada poliittista tukea Korean itsenäistymis hankkeeseen.

Japanilaisten riisto loppui kuitenkin vasta toisen maailmansodan aikana, 1943, kun liittoutuneet tekivät ns. Kairon sopimuksen, jossa sovittiin itsenäisen Korean valtion perustamisesta sotatoimien loputtua. Neuvostoliiton tehtäväksi asetettiin 38. leveyspiirin pohjois puolelella olevien japanilaisten aseista riisuminen, kun taas Yhdysvaltojen tehtävä oli tehdä sama etelä puolella. Nämä operaatiot onnistuivat hyvin ja japanilaiset antautuivat Koreasta taisteluitta.

Suurvallat eivät kuitekaan päässet yhteisymmärrykseen Korean tulevasta asemasta vaan pohjoinen osa jäi NL:n haltuun ja sen kommunistien tukemaksi, kun taas etelässä valvoi USA ja sen tukemat oikeistolaiset. Yhdysvaltojen vedottua 1947 YK:hon Korean valtion perustamisesta, YK lähetti Koreaan komission jonka tehtävänä oli pitää vapaat vaalit. Komissiota ei kuitenkaan päästetty NL:n miehitysvyöhykkeille ja vaalit järjestettiin vain niemimaan eteläosassa toukokuussa 1948. Kaksi kuukautta myöhemmin säädettiin perustuslaki ja elokuussa eteläosa julistautui itsenäiseksi Korean Tasavallaksi. Maan presidentiksi nousi pakoilashallituksenkin johdossa ollut Syngman Rhee. Eteläosan itsenäistymisen vuoksi pohjoisosa julistautui myös itsenäiseksi Korean demokraattiseksi kansantasavallaksi, jonka Neuvostoliitto hyväksyi ja tunnusti. Pääministeriksi nousi työväenpuolueen johtaja Kim Il Sung ja pääkaupungiksi Pjöngjang.

Näin Korea siis jakautui kahdeksi toisistaan ideologisesti suuresti poikkeavaksi vltioksi joiden rajaksi muodostui 38. leveyspiiri. Kumpikin Korea kuitenki ilmoitti pyrkivänsä Korean valtiolliseen yhdistämiseen ja NL:n tuella itselleen vahvan armeijan rakentanut Pohjois-Korea päättikin yrittää toteuttaa suunitelmaansa ja hyökkäsi 1949 Kiinalaisten kommunistien saatua voitto sisällissodassa. Pohjois-Korea oli jo 1950 syyskuuhun mennessä saanut hallitaansa koko eteläisenosan luukunottamatta Pusanin sillanpääasemaa niemimaan kaakkoisosassa.

Yhdysvaltojen ja 15 muun YK:n jäsenmaan joukotsuostuivat antamaan sotilaallista tukea Etelä-Koeralle ja 1950 lokakuussa aloittivat vastahyökkäyksen joka pakotti pohjoiskorealaiset pakenemaan Etelä-Koreasta ja aivan Kiinan rajalle asti pohjoiseen. Tällöin Kiina kuitenkin puuttui sotaan ja aloitti höykkäyksen joka pakotti YK joukot perääntymään sekä valloitti Soulin. Tammikuussa 1951 YK:n joukot kuitenkin tekivät vielä vastahyökkäyksen, jonka Kiina sai pysäytettyä niemimaan keskiosiin joihin taistelut jumiutuivat. Heinäkuussa 1951 aloitettiin aseleponeuvottelut NL:n välityksellä, ne kuitenkin katkesivat useaan otteeseen ja vasta Yhdysvaltojen presidentin painostettua Kiinaa ydinaseella syntyi tuloksia. Korean sodan aseleposopimus allekirjoitettiin 1953 heinäkuussa. Ja Koreasta jäi kaksi erillistä valtiota joiden rajaksi jäi osapuilleen 38. leveyspiiri.

Korean sota vaati lähes kahden miljoonan ihmisen hengen ja jätti miljoonat korealaiset kodittomiksi. Lisäksi noin viisimiljoonaa pohjoiskorealaista oli paennut niemimaan eteläosiin. Sota oli tuhonnut monia kyliä ja aiheuttanut vaurioita japanilaisten rakentamiin teollisuuslaitoksiin pohjoisosissa. Genevessä järjestettiin rauhankonferenssi joka kuitenkin päättyi tuloksetta 1954 ja Koreoiden yhdistämistä ei voitu saavuttaa, näin Korean-niemimaalla on tänäkin päivänä kaksi erillistä valtiota, Pohjois- ja Etelä-Korea.*

*)Historian ABC 3, Risto Kari

-Kim Il Sung – ”Suuri Johtaja”

Kim Il Sungin nuoruudesta on kerrottu paljon propagandisi legendoja, josta johtuen on vaikea löytää luotettavi lähteitä hänen lapsuudestaan. Hän kuitenkin oli keskiluokkaisen perheen vanhin kolmesta pojasta. Hänen oli uskonnoltaan kristitty ja hän kävi seurakunnantilaisuuksissa varhaisaikuisuutensa asti.

Koulunsa Kim Il Sung aloitti Kiinassa perheen paettua Japanin miehitystä. 1925 vuoden tienoilla hänen uskotaan tullen tutuksi kommunismin kanssa Kiinassa opiskellessaan ja vuonna 1929 hänet erotettiin koulusta ja pidätettiin syynä kuuluminen Mantsurian kommunistiseen nuorisojärjestöön.

Hänen tiedetään kuuluneen Kiinan kommunistisen puolueen sissiarmeijaan 1935, joka teki hyökkäyksiä Koreaan.

1941 hän pakeni Neuvostoliittoon asumaan pieneen kylään. Täällä hän avioitui korealaisen Kim Chong Sukin kanssa ja sai 3 lasta joista vanhin menehtyi tapaturmallisesti ja nuorin synnytyksessä äitinsä kanssa.*

-Kim Il Sungin yksinvallan aika Pohjois-Koreassa

Kim Il Sungin johdolla perustettu Korean työväenpuolue juuri muodosti oman hallituksensa, jonka johdolla Pohjois-Korea julistettiin itsenäiseksi. Kim Il Sung oli myös isossa roolissa, kun Pohjois-Korea yritti yhdistää Koreat Korean sodassa. Hän sai tukea kommunisteilta Kiinasta ja Neuvostoliitosta jolla varusteltiin armeijaa. Vaikkei sota tuottanutkaan toivottua tulosta, kommunistinen työväen puolue ja Kim Il Sung säilyttivät tiukan otteensa vallasta.

Kim Il Sung onnistuikin sitkeän diplomatian ansiosta saamaan maalleen taloudellista ja materiaaliapua Neuvostoliitolta sekä Kiinan kansantasavallalta, tästä johtuen jälleenrakennus työt pystyttiin käynnistämään hyvin ripeästi. Hänen hallintonsa alussa alkoi myös Pohjois-Korean maatalouden kehittäminen sillä pohjoinen oli ollu pitkään riippuvainen etelässä tuotetuista elintarvikkeista.

1980-luvulla Neuvostoliitto ei enää suostunut bilateraaliseen, eli kahdenkeskiseen kaupankäyntiin, jossa tuonti ja vienti sovitaan etukäteen ja se on arvoltaan yhtä suurta, kaupankäyntiin,mikä vähensi Pohjois-Korean kaupankäyntiä, koska heillä ei ollut mahdollisuuksia vaihdettavan valuutan hankkimiseen. Vaikeuksista taloudellisella saralla huolimatta, Kim Il Sung ei suostunut tekemään uudistuksia talouspolitiikassan kuten Kiina. Kim Il Sung ei muunmuassa suostunut perustamaan erityistalousalueita.

Kim Il Sung otti itselleen marsalkan arvon ja pyrki luomaan korealaist sosialismi jolle hän antoi nimen juche-aate. Juche-aatteen eräs osa oli Kim Il Sungiin kohdistunut valtava henkilöpalvonta. Tästä hän sai lisänimen ”Suuri Johtaja”, hänelle rakennettiin muistomerkkejä ja palatseja, hän sai puolijumalan aseman pohjoiskorealaisessa yhteiskunnassa. Tämänlaista palvontaa ei ole lähihistoriassa nähty paitsi Mao Zedongin ajan kulttuurivallankumouksellisessa Kiinassa.

Kim Il Sung menehtyi 1994 heinäkuussa, vähän ennenkuin hänen oli tarkoitus tavata Etelä-Korean johtajat huippukokouksessa. Pohjois-Koreaan määrättiin kolmen vuoden suruaika ja nousi legendoja, joissa muunmuassa ampiaiset olivat kerääntyneet ”Suuren johtajan” patsaan ympärille suremaan, patsaan yllä tuikki tähti kolme vuotta ja patsaan ympärille tuli kolmen vuoden jälkeen kaksinkertainen sateenkaari. Hänet myös nimettiin ”ikuiseksi presidentiksi” ja presidentin virka lakkautettiin.**

*)Wikipedia.org, Kim Il Sung

**)Historian ABC 3, Risto Kari

Pohjois-Korean politiikka ja yhteiskunta

Taustat ja yleisesti

Koreaa pidetään yleisesti Kim Jong Ilin yksinvallan alaisuudessa olevana valtiona, mutta lähempi ja suopeampi tarkastelu osoittaisi Pohjois-Koreassa vallitsevan proletaarinen diktatuuri, jossa valtio on työväenluokan eli proletaarin hallitsema. Siellä hallitsee työväenpuolue, mutta pienpuolueitakin on kuten Korean sosiaalidemokraattinen puolue ja Buddhalainen puolue. Näiden pienpuolueiden kannatus on kuitenkin vähäistä eivätkä ne uhmaa työväenpuolueen, joka on kansan suosiossa, päätöksiä.

Nimellisesti valtiota johtaa pääministeri, mutta todellinen valta on Kim Jong Ilillä, jonka virallinen asema on Pohjois-Korean sotavoimien komentaja, kansallisen puolustuksen komission puheenjohtaja sekä puolueen pääsihteeri. Kansallisen puolustuksen komission puheenjohtajan virka julistettiin vuonna 1998 valtion korkeimmaksi asemaksi.*

-Yhteiskunta

Pohjois-Korea on ollut erittäin eristäytynyt valtio eikä ulkomaalaiset ole päässeet Pohjois-Koreaan edes matkustus ja tursmi tarkoituksella. Korean ovet kuitenkin ovat raonneet ja ihmiset voivat viimein päästä tutkimaan viimeistä ”kylmän sodan jäännettä” omakohtaisesti. Asia kuitenkaan ole niin helppoa sillä viisumin saaminen on hankalaa ja sitä vaikeuttaa monet seikat kuten esimerkiksi amerikan kansalaisuus tai reportterin ammatti. Itse Pohjois-Koreassakaan ei pääse mihin vain, vaan vain niihin paikkoihin joihin ”matkaoppaat” eli valtion valvojat matkailijan laskevat.

Pohjois-Koreassa kansalaisilla on monia sääntöjä joita länsimaalainen ei välttämättä voi ymmärtää, pari esimerkkiä on että naiset eivät saa ajaa pyörillä, joka on Pohjois-Korean suosituin liikkumisväline , ja kielto pelata uhkapelejä, Pohjois-Koreassa on yksi laillinen kasino jonka pitäjät ovat kiinalaisia ja pääosa asiakkaista on kiinalaisia turisteja ja loput muita matkailijoita. Kulttuuri perustuu myös suuresti Kim Il Suning ja Kim Jong Ilin henkilöpalvontaan ja heidän patsaansa tai muistomerkkinsä edessä rukoilemisen uskotaan tuovan onnea.**

Pohjoiskorealaiset saavat perustarvikkeita kuten vaatteitta ja riisiä valtion jakelujärjestelmästä kuponkeja vastaan. He pitävät myös yksityisiä kioskeja joista voi ostaa käyttötarvikkeita kuten kynttilöitä ja sukkia.***

1990-luvulla Pohjois-Koreassa oli vakava kriisi josta Pohjois-Korea tiedotti vasta syksyllä 1995. Tulvat ja rankkasateet olivat tuhonneet sadon ja Korean omavaraisuus ei kyennyt ruokkimaan kaikkia vaan maa ajautui nälänhätään. Tällöin Pohjois-Korea pyysi kansainvälistä ruoka-apua. Kato koetteli maata myös seuraavana vuonna ja elintarviketila huononi, 1997 vuoden lopussa arvioitiin noin puolen miljoonan pohjoiskorealaisen menehtyneen nälkään tai sen seurauksena tulleisiin tauteihin ja vaivoihin.****

Vuonna 2006 Pohjois-Koreassa oleva nälänhätä on tasoltaan arvioitu olevan yhtä paha kuin 1990-luvulla. Korea ei kuitenkaan hyväksynyt ruoka-apua ennen kuin vasta rankkasateiden tuhottua sadot, heinäkuussaa se ilmoitti olevans halukas ottamaan ruoka-apua ja pyysi Etelä-Korealta 500 000 tonnia ruokaa avustuksena.

Pohjois-Koreaa on arvosteltu monien ihmisoikeusjärjestöjen toimesta ja sit pidetään maana jolla on maailman huonoimmat ihmisoikeudet. Pohjois-Korean katsotaan rajoittavan vapaata liikkumista ja riistävän kansalaisiltaan vapauksia.*

Marraskuussa 2005 YK:n yleiskokous otti ensimmäistä kertaa kantaa Pohjois-Korean tilanteeseen ja hyväksyi päätöslauselman, jonka mukaan ihmisoikeuksia rikotaan maassa yleisesti ja systemaattisesti. Päätöslauselmassa vaadittiin myös humanitaaristenapujärjestöjen vapaa pääsy maahan ja avun puolueeton jakaminen.*****

Pohjois-Koreassa sijaitsevat vankileirit ovat myös ankarasti arvosteltuja sillä niissä todennäköisesti riistetään vankien ihmisarvo. Siellä olevia vankeja uskotaan pidettävän nälässä, kidutettavan, raiskataan ja käytettävän lääketieteellisissä kokeissa. Tämän lisäksi heitä murhataan. Leireillä on arviolta 200 000 vankia ja leirien vuotuinen kuolleisuus on 20-25% prosenttia vangeista. Noin 2 miljoonan pohjoiskorealaisen siviilin uskotaan koulleen vankileireillä.*

*) Wikipedia.org, Pohjois-Korea

**) HS 2006-12-10 & National Geographic 2003 nro. 7

***) HS 2005-11-4

****) Historian ABC 3, Risto Kari

*****) Global.finland.fi

Ulkopolitiikka ja ydinase kysymys

KEDO (Korean Peninsula Energy Development Organization)

Etelä-Korean, Yhdysvaltojen ja Japanin välinen järjestö jonka tehtävänä oli Pohjois-Korean ydinohjelman rajoittaminen 1994 tehdyn sopimuksen mukaisesti ydinase epäilyjen vuoksi.*

Pohjois-Koreaa on viime aikoina arvosteltu ohjus- ja ydinkokeista joita se on tehnyt, jopa Korean vahvin kannattaja Kiina tuomitsi ydinkokeet. Ydinkokeesta nossut uutisvirta ja keskustelu on tullu esille Matti Meikäläisellekin ja virallisella tasolla lähes kaikki valtiot ovat tuominneet kokeet ja Pohjois-Koreaa on myös vaadittu tuhoamaan kaikki ydinaseensa ja palaamaan neuvottelupöytään ydinaseohjelmaansa koskien.

Vuonna 1998 Pohjois-Korea testasi keskimatkan ohjuksia jotka ovat melko alkeellisia ja alkujaan suunniteltu venäläisten teknologian pohjalta. Virallisen ilmoituksen mukaan ohjus toimi kantorakettina satelliitille, josta ei kuitenkan ole mitään havaintoa. 2006 heinäkuussa Pohjois-Korea laukaisi ainakin kuusi ohjusta, joista yksi oli pitkän matkan ohjus. Pitkän matkan ohjuksen laukaisu kuitenkin todennäköisesti epäonnistui sillä se räjähti 40 sekunnin lennon jälkeen. Laukaisut saivat kansanvälistä paheksuntaa ja Pohjois-Korea selittikin kokeiden syyksi länsimaiden taholta pahenevia talousongelmia.**

Ydinkoe tehtiin Hmkyogin maakunnassa, jossa havaittiin seismistä toimintaa jonka epäiltiin olleen ydinkoe, myöhemmin Pohjois-Korea ilmoitti itse omistavansa ydinase teknologiaa, joka paljasti huhujen ja pelkojen, joita on liikkunut jo vuodesta 1994 asti, todeksi. Ilmoituksensa jälkeen Pohjois-Koreasta tuli maailiman yhdeksäs virallinen ydinasevaltio, jota mm. Yhdysvallat pitää vaarallisena uhkana, ns. rosvovaltiona.

Ydinkoe oli rohkea veto Pohjois-Korealta sillä jos Etelä-Korea ja Kiina vähentävät taloudellisen tuen antamista Pohjois-Koreaan, olisi siellä todella pahoja taloudellisia vaikeuksia. Ydinkoe myös kiristi välejä Pohjois-Koreaan ja muuhun maailmaan sillä Pohjois-Korean uskotaan käyttävän hyväksi ydinaseitaan mm. Etelä-Korean kiristämiseksi.***

Yhdysvaltojen asettamat talouspakotteet ovat ilmeisesti eräs syy Pohjois-Korean ydinasekokeisiin, sillä virallisessa lausunnossaan Pohjois-Korean edustaja kertoi syyksi ydinkokeille Yhdysvaltojen vihamielisen ulkopolitiikan. Pohjois-Korea vaatiikin talouspakotteiden täydellistä purkua ennenkuin edes voidaan harkita ydinaseiden hävittämistä. Korea ei kuitenkan tyydy pelkästään tähän vaan vaatii sille toimitettavan ydinreaktorin siviilikäyttöön ja energia-apua sillä aikaa kun reaktoria rakennetaan.

Viimeisimmät neuvottelut ydinasekiistasta 2006 joulukuun loppussa päättyivät täysin tuloksettomina eikä neuvotteluissa saatu sovittua edes aikataulua neuvottelujen mahdollisesta jatkumisesta. Pohjois-Korea on peräänantamaton vaateissaan.****

*)Wikipedia.org, KEDO

**)Wikipedia.org, Pohjois-Korea

***) HS 2006-10-10

****) hs.fi

-Talous

Maan virallinen politiikka korostaa Juche-aatetta(eli omavaraisuutta). Pohjois-Korean talous onkin muodostunut täysin kapitalistisen maailman järjestelmien ulkopuolella. Yhteisomistuksessa olevat teolliset tehtaat ja yritykset valmistavat lähes kaikki yhteiskunnan tarvitsemat hyödykkeet. Hallinto keskittyy raskaaseen sotilasteollisuuteen.*

Viime vuosina P-Korea on kuitenkin hieman avannut oviaan yhteistyölle eteläkorealaisten yritysten kanssa ja on jopa perustettu erityistalousalue ulkomaisille yrityksille. Myös pohjoiskorealaisten mahdollisuuksia on lisätty. Vain muutama vuosi sitten Pohjois-Koreassa oli kiellettyä käydä kauppaa, mutta nyt valtio on vapauttanut kaupankäyntiä sen verran että yksityiset ihmiset voivat pitää kioskeja joissa myydään jokapäiväisiä tarvikkeita kuten kynttilöitä ja vihanneksia. Maahan syntyi myös tori vuonna 2003, Tongilin tori, jossa voi käydä kauppaa.

Kuitenkin kaupankäynti on pysynyt tiukkana ja propagandaisten julisteiden seassa on vain yksi kaupallinen mainos, joka mainostaa paikallisesti valmistettua ”Vihellys” autoa. Ulkomaiseen valuuttaankaan ei saa kajota kuin erikoisoikeutetut ihmiset, jotka työskentelevät valtiolle.

Koreassa on kuitenkin paljon rikkaita luonnonvarojen esiintymiä kuten: kultaa ja muita metalleja, uraania ja metsää. Myös halpa työvoima on houkutteleva Pohjois-Korean mahdollisten taloudellisten tulevaisuus suunnitelmien varalle. Ulkomaist kauppaa kuitenkin vaikeuttaa rahaliikenteen rajoittaminen sekä Korean oman valuutan absoluuttinen vienti ja tuonti kielto, ja teknologian kuljetuksen vaikeudet sulkeutuneeseen valtioon ja sieltä pois.**

Valtion massiiviset sotilas menot vaikeuttavat taloudellista kehitystä, sillä niiden suhteellinen koko on mahdottoman suuri. Pohjois-Korea käyttää noin neljänneksen bruttokansantuotteestaan ylläpitääkseen n. mljoonan miehen armeijaa. Armeija kuitenkin tekee myös siviilitöitä joiden avulla on mm. korjattu ja rakennettu tehtaita, tuotantolitoksia sekä energiayhteyksiä.*

*)Wikipedia.org, Pohjois-Korea

**) HS 2005-11-5 - hs.fi

-Yhteenveto

Pohjois-Korean valtio syntyi sekasortoisissa oloissa ja ajautui sotaan kylmän sodan suurvaltojenkin valtapelin ollessa osasyynä. Pohjois-Korean vahvin tukija on ollut ja on vieläkin Kiina joka on kuitenki ydinkokeen jälkeen hieman varautuneella kannalla ja on neuvotellu Etelä-Korean kanssa myös Pohjois-Korean avustusten yhdentämisestä ja vähentämisestä, joka todellakin horjuttaisi Pohjois-Korean taloutta.

Pohjois-Korea on viime aikoina tuonut esille monia maailmaa huolestuttavia asioita mm. ydinaseistaan mutta on samalla myös avautunut matkailijoille ja jopa yrityksille. Ennen ydinkoetta Pohjois-Koreassa, oli Pohjois-Korea sopinut Etelä-Korean kanssa yhteisen olympia joukkueen rakentamisesta joka kuitenkin nyt todennäköisesti viivästyy poliittisten riitojen vuoksi erityisesti ydinase kysymyksestä johtuen.

Kuitenkin olen huomannut potentiaaliset mahdollisuudet muunmuassa markkinatalouden tulemisesta Pohjois-Koreaan joka voisi elvyttää sen taloutta. Vaikkakin nälänhätä ja ihmisoikeuksien riistäminen on vieläkin iso kysymys on todettava että Pohjois-Korean on avoimemmalla polulla lähemmäs valtiota joka sopeutuisi paremmin länsimaiseen ajatusmaailmaan.

Lähdeluettelo

hs.fi

HS 2006-12-10

HS 2006-10-10

HS 2005-11-5

National Geographic 2003 nro.7

Historian ABC 3 ,Risto Kari

global.finland.fi

wikipedia.org, Pohjois-Korea

wikipedia.org, KEDO

wikipedia.org, Kim Il Sung

Pohjois-Korean yhteiskunnan tilanne

Pohjois-Korea eli Korean demokraattinen kansantasavalta syntyi 1948, kun se julistautui itsenäiseksi ja mm. Neuvostoliitto tunnusti sen itsenäiseksi valtioksi.

-Korean sota -> etelän- ja pohjoisenosan raja 38. leveyspiirin tienoille. Aselepo sopimus 1953, mutta rauhansopimusta ei saatu aikaan.

-Kim Il Sung, Pohjois-Korean suurin vaikuttaja. Henkilönpalvonta ja puolijumalan asema, hänelle on kunnioituksesta rakennettu muistomerkkejä ja palatseja. Yksinvaltiaana 1994 vuoteen eli kuolemaansa asti.

-Valtio on proletaarinen diktatuuri, eli työväenluokan hallitsema. Työväen luokkaa edustaa Työväenpuolue. Suosituin puolue kansan keskuudessa vaikka muitakin puolueita on.

-Matkustaminen Pohjois-Koreaan on tullut mahdolliseksi. Ei kuitenkaan rajoittamatonta vaan valvottu oleskelemista.

-Perustarviikkeet pohjoiskorealaiset saavat valtionjakelujärjestelmästä kuponkeja vastaan. Yksityisiä kioskeja joista voi ostaa käyttöesineitä kuten kynttilöitä.

-Pohjois-Koreaa arvosteltu valtioksi jossa on huonoimmat ihmisoikeudet. Valtion katsotaan rajoittavan vapaata liikkumista ja riistävän kansalaisten oikeuksia.

-Vankileirejä joissa ei ole inhimillisiä oloja. Noin 200 000 vankia ja kuolleisuus on suuri. Uskotaan että vankeja kidutetaan, heitä käytetään lääketieteen koekaniineina ja heitä murhataan.

-Nälähätä 1990-luvulla, johtuen luonnonkatastrofeista, tulvia ja rankkasateita. 2006 nälänhätä WFP ruoka-apujärjestön mukaan yhtä suurta kuin 1990-luvulla. P-Korea kieltäytyi avusta, mutta lopulta pyysi Etelä-Korealta ruoka-avustuksia ja antoi kansainvälisten järjestöjen tarjota ruoka-apua.

-Taloudellinen ahdinko mm. Yhdysvaltojen talouspakotteiden vuoksi. Pohjois-Korean talous on suuresti riippuvainen Kiinan ja Etelä-Korean avustuksista.

-Suuria määriä rahoista käytetään sotilaskoneistoon. Pohjois-Korealla noin miljoonan miehen armeija.

-Pohjois-Korean maaperässä kuitenkin suuria määriä potentiaalisia luonnonvaroja kuten kultaa ja uraania.

-Ohjus ja ydinkoe 2006, josta noussut paheksuntaa ja arvostelua. Yhdysvallat asettaneet talouspakotteita.

-”Kiristää” muuta maailmaa ydinaseillaan. Suuria vaatimuksia ennen kuin luopuu ydinaseistaan. Neuvottelut päättyneet tuloksettomina ja olleet katkonaisia.

Pohjois-Korean ulkopolitiikka kuitenkin avautumassa ja mm. erityistalousalue perustettu Pohjois-Koreaan, jossa ulkomaalaiset yritykset voivat toimia.